Hieman usvaisessa syyskuun aamussa kävelin metsäpolkua ja hiekkatietä pitkin ulkoiluystäväni luo. Ulkoiluystäväni odotti pihalla jo minua. Yhdessä kuljimme hiekkatiellä ja ihastelimme maalaismaisemia ja mukavaa, ei liian kuumaa säätä. Oli hyvä sää ulkouluystävälle jaksamisen kannalta. Sää ei ole yhtään ulkoilukertaa jättänyt väliin.
Ulkoilun jälkeen istahdamme puutarhatuoleihin ja jatkamme juttelua, nauretaan ja pohditaan maailmanmenoa.
Usein meidät yllättää pienellä kävelyretkellä jänikset, metsäkauriit, kerran kettu ja monet linnut.
Nää on vaan niin hienoja hetkiä ja ulkoiluystävyys tuo meille kummallekin iloa ja hienoja keskusteluhetkiä.
