Annoin 100-vuotis lahjaksi asukkaalle yhteisen ulkoiluretken eli aineettoman lahjan. Kuljimme kaupungin katuja yhdessä. Asukas pyörätuolissa istuen ja minä avustajana. Hän ihaili syksyn värejä katua vierustavien puiden lehdissä, nautti lämpimästä syystuulesta, joka tuiversi hänen hiuksissaan. Hän hengitti syvään ja sanoi:" Tämä oli paras syntymäpäivälahjani"